Blizzard is coming - vol. 1

Kun sotataidon maailma kosketti

On aika palata 1990-luvulle jälleen kerran...

On aika aloittaa se, minkä vuoksi tämän blogin perustin. Tai oikeastaan miksi tätä lähdin miettimään yleisellä tasolla. Kaikki kulminoituu enemmän tai vähemmän siihen, että jotenkin, jollain tapaa, hieman oudosti rupesi Blizzard Entertainment (hyvinä aikoina ennen Activisionia) häiritsemään päivittäistä elämää. Muistan vieläkin ensimmäisiä kertoja, kun näin Blizzardin logon eri asiayhteyksissä - ensimmäisen kerran Warcraft: Orcs and Humans -pelin kannessa. Myöhemmin Blizzard North tuli Diablossa hyvinkin tutuksi ja hieman coolimpi logo Starcraftin introssa.

Tästä voi syyttää kaikkea ja kaikkia

Yhdet fanittelee bändejä, toiset jotain leffasarjaa, kolmannet ei voi laskea käsistään kirjoja. Kaikki ihan fine. Itselleni Blizzard on ollut enemmän tai vähemmän koko pelaamisen ydin jo kahden vuosikymmenen ajan. Tällä tarkoitan enemmän tai vähemmän sitä, että Blizzard on ainoa pelitalo jolta on tullut ostettua jokainen peli, lisäosa tai... jotain muuta. Takaisin aiheeseen.

Aikana ennen internetiä ja sen mahdollistamia tuhansia tiedonhankkimisväyliä oli pelimedia käytännössä sidottuna Suomessa Pelit-lehteen. Ja hyvä lehti se silloin olikin. Kaikki reportaasit, spesiaalit, syväluotaavat analyysit peliaiheista yms. oli ainoa kurkitus tähän epätodelliseen maailmana, jossa aikuiset tekivät töikseen pelejä, joita pelasivat kaikki lapsesta vaariin. Kukapa ei silloin olisi unelmoinut moisesta työpaikasta, kun nuorena ja naiivina kuvitteli sen olevan pelkkää hauskantekoa päivästä toiseen. Takaisin aiheeseen taas kerran.

Blizzardin logo oli synonyymi hyvälle tarinalle, erinomaiselle pelattavuudelle ja korkeasti viimeistelylle tuotteelle joka kesti vuosia paljon paremmin kuin moni kilpailijansa. Siinä missä Westwood koki melkoisen ns. downward spiralin EA-diilin jälkeen tai Black Isle katosi hamaan menneisyyteen, Blizzard pysyi pinnalla. Firman politiikka oli pelien kanssa hyvin yksinkertainen mutta sitäkin harvinaisempi. When it's done. Ei aiemmin eikä myöhemmin. Oli täysin normaalia, että Blizzardin pelit tulivat puoli vuotta tai vuotta myöhemmin, kuin mitä oli tarkoitus. 

Sininen lumimyrsky

Jokunen vuosi sitten, kun Blizzard rakennutti uudelle Irvinen pääkonttorilleen ison patsaan, lyötiin samalle alustalle Blizzardin perusarvot. Okei, jokaisessahan firmassa on näitä "arvoja" joille tavan työntekijät enemmänkin naureskelee ja jotka ovat enemmän tai vähemmän jokaisten pikkujoulujen suurin vitsailu- ja naurunaihe. Näin siis tavallisilla työpaikoilla (ihan näin omien kokemusten perusteella). Blizzardilla... saavutukset puhuvat puolestaan.

Tällainen Irvinessa löytyy Blizzardin konttorilta

Blizzard luo maailmoja. Kehittää hahmoja. Blizzard kykenee tekemään jostain tavallisesta jotain suurenmoista. Ei Warcraft mitenkään RTS-genreä keksinyt, eikä Starcraftkaan. Ei World of Warcraft ollut ensimmäinen MMORPG. Diablo lienee ainoa lintuperspektiivin hack'n'slash peli, joka ei ollut suora lainaus tai kopio muualta. Ja uusimpana tietty Overwatch. Vastaava on nähty jo vuosikymmen sitten. Mutta entäs sitten? Se riittää, että tekee asiat paremmin, hienommin ja toimivammin kuin kukaan muu ja luo sillä itselleen brändin.

Niin ne arvot. Vapaasti käännettynä ne menee jotakuinkin näin:

• Pelattavuus ensin
• Sitoudu laatuun
• Reiluus ja hauskuus
• Omaksu sisäinen nörttisi
• Jokaisella äänellä on merkitys
• Ajattele globaalisti
• Johda vastuullisesti
• Opi ja kasva

Ovatko nämä sitten totta? No totta hitossa... Pelattavuus ensin. Pelattavuushan on pelifirmojen kärkeä jokaisessa Blizzardin pelissä. Helppo oppia, vaikea hallita. Sitoudu laatuun. Blizzard ei ikinä julkaise mitään keskeneräistä, vaikka se tarkoittaisi vuoden myöhästymistä. Tai projektin keskeyttämistä jos sikseen tulee. Reiluus ja hauskuus. Moninainen yhdistelmä PR:ää ja pelattavuutta joka löytyy jokaisesta Blizzardin tuotteesta. Omaksu sisäinen nörttisi. Ja näitähän Blizzardin ihmiset ovat ja he ovat sinut itsensä kanssa. Chris Metzen etunenässä (vaikka jättikin hiljattain firman). Jokaisella äänellä on merkitys. Ei pelkästään foorumeilla, vaan sisäisesti. Olet sitten quest designeri tai graafikko - mielipiteelläsi on väliä ja se otetaan huomioon. Ajattele globaalisti. Pelaajat ovat ympäri maailmaa - taustoista riippumatta, kaikille tarjotaan vain parasta. Johda vastuullisesti. Ei pelkästään firman sisällä, vaan tiennäyttäjänä pelialalla yleensä. Opi ja kasva. Virheistä opitaan, parasta parannetaan, vain erinomainen lopputulos kelpaa.  

Mihin tämä johtaa?

Sen kuin osaisin sanoa. Senara Moonleafin tarinaa on jo vuosikymmenen edestä kerrottu ja se itsessään olisi oman kirjansa arvoinen suoritus. Mar Saran siirtokunta ja Koprulu sektorin tarinat ansaitsisivat nekin hurjat ja eeppiset kädenväännöt, jolloin tulisi palata takaisin 56k modeemien aikaan. Tai Diablon "Your death, WILL BE AVENGED!" -jutut. Niin siis mitä? Juuri näin joo. Blizzard. Reilun kuukauden päästä olen Anaheimissa, BlizzConissa. Juhlitaan Blizzardin 25-vuotista taivalta ja samalla on kymmenes BlizzCon. Suuret juhlat tiedossa Atlantin toisella puolen. Ja aion olla siellä. Mutta mutta, tämä on vol. 1. Tästä alkaa pitkä tarina Blizzardista ja elämästä sen ympärillä.

Tätä odottaessa. Odottavan aika ei ole enää pitkä. Tasan kuukausi!

Blizzard Entertainment ei ole pelkkä viihdealan tuottaja, joka takoo vuodesta toiseen entistä kovempaa tulosta. Se on suuri koalitio ihmisiä, jotka haluavat tehdä pelialalla jotain suurempaa kuin pelkkiä pelejä ja viihdetuotoksia. Tavoitteena on olla paras, tavoitteena on tarjota koko pelaajakunnalle jotain. Ja en edes omista mitään mainossuhdetta tähän firmaan, olen vaan otettu lukuisten eri haastattelujen ja henk. koht. kokemuksien myötä, millaisia työpaikkoja on oikeasti olemassa. Tai siis, jossain on. Noh... ehkä joku päivä...